Komeat pohjalaiset
talot

Vanhan hirsirunkoisen rakennuksen yleisimmät vauriot

Rakennuksessa on paljon osia, joita pitää tarkkailla ja kunnostaa. Klikkaa rakennuksen eri osia ja tutustu niiden vaurioihin ja kunnostukseen. Huomaathan, että nämä ovat vain esimerkkejä yleisimmistä vaurioista ja niiden korjaustavoista.

Perustukset
Hirsirunko
Ulkoseinät ja vuoraus
Vesikatto
Ikkunat
Ala- ja välipohja
Tulisijat ja savupiippu

Perustukset

Ongelma: Kivijalan kivet ovat liikkuneet pois paikaltaan ja perustus on painunut maahan.

Ratkaisut:Perustus on rakennuksen tärkeimpiä osia ja sen korjausten kanssa tuleekin olla huolellinen. Vaurion aiheuttajaa etsiessä on tarkasteltava niin maapohjaa kuin rakennusta. Perustusten yleisimmät vauriot ovat painumat, katkeamat ja routavauriot. Vaurio voi johtua siitä, että jo taloa rakentaessa on tehty virheitä tai siitä, että rakennukseen itseensä tai sen ympäristöön on tullut muutoksia. Korjaukseksi voi riittää kiven siirtäminen takaisin paikalleen, mutta korjaaminen saattaa muodostua myös suureksi urakaksi, joten syy kannattaa selvittää rauhassa ja kaikki tekijät huomioiden.

Hirsirunko

O:Hirsi tai osia siitä on lahonnut

R: Hirsiä voi vaihtaa ja lahonneita osia paikata. Esimerkiksi vanhoihin hirsirakennuksiin erikoistuneet timpurit ja konservaattorit ovat tämän työn osaajia. Usein huonokuntoisia hirsiä ovat rakennuksen alimmat hirret. Myös ikkunoiden alla saattaa olla lahoa, koska vesi on ohjautunut seinää kohti.

Ulkoseinät ja vuoraus

A) Huonokuntoinen vuorilaudoitus

Samoin kuin maali suojaa laudoitusta, suojaa laudoitus taas hirsirunkoa. Vuorilaudoitus voidaan vaihtaa uuteen, mutta senkin kohdalla on hyvä miettiä, onko tarpeellista vaihtaa koko laudoitus vai riittäisikö esimerkiksi lahojen kohtien korjaus.

On hyvä kiinnittää huomiota siihen, roiskuuko ikkunoiden pelleistä ja katon vesikouruista vettä vuoraukseen ja tällaisessa tapauksessa ohjata vedet muualle, pois rakennuksesta. Myös kasvillisuuden karsiminen rakennuksen välittömästä läheisyydestä auttaa pitämään laudoituksen paremmassa kunnossa.

B) Ulkovuorauksen maalipinta on huonokuntoinen

Rakennus voidaan maalata uudelleen. Maalipinta suojaa puuta, joten on tärkeää maalata uudelleen tarvittaessa. Suuri kysymys on millä maalilla rakennus tulisi maalata. Perinteisiä ulkomaaleja ovat keittomaali ja pellavaöljymaali.

C) Vuorilaudoitus on sammaloitunut ja likainen

Vuorilaudoituksen voi pestä ja mikäli tarvetta sen voi myös maalata uudelleen.

Vesikatto

O:Katto vuotaa

R: Vuotava katto on korjattava, onhan katon tärkein tehtävä pitää vesi pois rakennuksesta. Usein saattaa tosin riittää juuri vuotavan kohdan korjaus. Katon ongelmia tarkastaessa ja korjatessa on hyvä tutkia myös aluslaudoituksen ja kattotuolien kunto.

Ikkunat

O: Ikkunat ovat lahoja

R: Vanha puinen ikkuna on useissa tapauksissa mahdollista kunnostaa. Ikkunapuitteen lahokohdat voi korjata uudella puulla tai tarpeen mukaan vaihtaa laho ikkunanosa uuteen. Ikkunanosia voi teetättää puusepällä tai onnekas voi löytää uuden osan myös kaupasta. Voit tutustua ikkunoiden kunnostukseen esimerkiksi Stundarsin Youtube-kanavalla tai Museoviraston korjauskortistossa.

O: Maalipinta on huonokuntoinen

R: Mikäli vain maalipinta on huonokuntoinen ja puumateriaali hyväkuntoista, riittää hionta tai vanhan maalin poisto ja ikkunoiden maalaus uudelleen. Ikkunat kannattaa huoltaa ja maalata säännöllisesti.

O: Rikkinäiset lasit

R: Rikkinäinen lasi ei tarkoita, että koko ikkunapuite tulisi vaihtaa. Kaupoista voi ostaa uutta vanhantyylistä lasia tai voit kierrättää vanhoista ylimääräisistä ikkunoista lasin rikkinäisen tilalle.

Ala- ja välipohja

O: Lattiat notkuvat eli painuvat alaspäin.

R: Lattian rakenteissa saattaa olla lahoja kohtia. Alapohjassa usein liiallinen kosteus vahingoittaa rakenteita: lattiaa kannattavat rakenteet lahoavat ja lattia alkaa notkua. Myös väli- ja yläpohjassa kosteus ja vesi ovat ongelma. Vaurioita tulee usein lattian ja seinän liittymäkohtiin, hormien läpivienteihin ja vesipisteiden yhteyteen. Puisia rakenteita pystytään vaihtamaan uusiin ja kunnostamaan. Tärkeää on selvittää, miksi lahoamien on tapahtunut ja pyrkiä korjaamaan tilanne.

Kulunut lattia

O: Lankku- tai lautalattia on kulunut ja rumannäköinen

R: Puiset lattiat kuluvat ajan saatossa. Niitä ei kuitenkaan hätiköidysti pidä ryhtyä vaihtamaan. Vanhassa kuluneessa puulattiassa on oma tunnelmansa ja kertovathan kulumat talon historiasta. Vanhat lattiat voi tarpeen mukaan hioa ja käsitellä ne esimerkiksi maalaamalla tai muilla perinteisillä pintakäsittelytavoilla kuten suopakuurauksella tai maitokäsittelyllä.

Seinien pinnat

O: Tapetit ovat repeytyneet ja likaiset

R:Myös vanhat tapetit kertovat talon historiasta ja jos vain mahdollista kannattaa ne säilyttää paikallaan. Mikäli niitä ei voi säilyttää, kannattaa niistä ottaa pienet palat talteen. Repeytymiä voi yrittää korjata liimaamalla paperia repeytymiin. Sopiva konservaattori tai restauroija voi valmistaa vastaavaa uutta tapettia repeytyneen ja likaisen tilalle. Mikäli seinät haluaa tapetoida kokonaan uudestaan ovat perinteiset tapettimallit siihen hyviä. Suomessa näitä tapetteja valmistavat vielä Pihlgren & Ritola ja Sandudd.

O: Pinkopahvi roikkuu tai on repeytynyt

R: Pinkopahvi elää hieman kosteuden mukaan. Kosteuden lisääntyessä pinkopahvi löystyy ja kuivuessaan se taas kiristyy. Pinkopahvi saattaa löystyä myös rakennuksen eläessä, kun esimerkiksi hirret ovat laskeutuneet. Tällaisesta elämisestä löystynyttä pinkopahvia voi kiristää. Muuten hyväkuntoisen pinkopahvin repeämän voi korjata liimaamalla repeämään pahvia tai paperia. Hyviä ohjeita pinkopahvin korjaukseen löytyy Museoviraston korjauskortista numero 18, pinkopahvi.

Tulisijat ja savupiippu

O:Takka tai uuni ei vedä

R:Vanhoissa taloissa on monia erilaisia tulisijoja: puuhelloja, takkauuneja, kaakeliuuneja, pönttöuuneja, kaminoita. Kunkin lämmittämiseen on hieman oma tekniikkansa, mutta kaikkien niiden yhteydessä on oltava ehjät ja toimivat hormit ja savupiiput. Mikäli tulisija ei vedä, saattaa se johtua tukkeutuneesta savupiipusta tai kylmästä ja kosteasta hormista. Kylmään ja kosteaan hormiin auttaa esimerkiksi paperin polttaminen, joka lämmittää hormia hieman. Nuohous on tulisijojen tärkein huoltotoimenpide: puhdistustyön lisäksi nuohooja tarkastaa tulisijojen ja piipun kunnon. Tulisijoissa on erilaisia kanavia, jotka myös vaativat puhdistusta.

Stundarsin YouTube-kanavalla voit katsoa videon Carlsron museosta, jolla kerrotaan huvilan historian lisäksi kaakeliuuneista, niiden muurauksesta ja konservoinnista.

Sisäilmaongelmat

Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi ulkoa tulevat ilman epäpuhtaudet ja homeet. Usein mikrobien kuten homeen määrän kasvua ja näin sisäilmaongelmia aiheuttaa kosteus. Rakennuksissa voi kasvaa useita erilaisia lahosieniä, jotka aiheuttavat vaurioita rakennuspuuhun.

On tärkeää huolehtia talosta, niin, että homeelle ja sienille ei pääse muodostumaan optimaalisia olosuhteita kasvaa. Esimerkiksi rakennuksen alla oleva ryömintätila on pidettävä puhtaana, ettei lahottajasienille ole siellä ravintoa ja ilma pääsee kulkemaan. Vesi ei saisi kerääntyä rakennuksen lähelle tai ohjautua esimerkiksi räystäiltä kohti rakennusta. Lämpö-, vesi- ja viemärijärjestelmän kunnosta ja toimivuudesta on myös pidettävä huolta.

Vanhoissa rakennuksissa on voitu käyttää myrkyllistä kreosoottia ja asbestia. Rakennuksia remontoitaessa on tärkeää huomioida tämä, suojautua sopivasti ja tarvittaessa ottaa yhteyttä ammattilaisiin, jotka käsittelevät myrkyllisiä aineita ja poistavat niitä rakennuksista.

Hyönteiset

Rakennukseen voi päätyä hyönteisiä, jotka tuhoavat puuainesta niin rakenteissa kuin huonekaluissakin. Kuolemankello, hirsijumi ja tupajumi ovat pahimmat tuholaiset. Hyönteiset käyttävät puuta ravinnokseen ja ne saattavat tehdä tätä vuosia ennen kuin niiden aiheuttamat tuhot tulevat esille.

Hyönteisiä havaitessa pitää selvittää ovatko ne aktiivisia vai onko kyseessä jo vanha tuho. Usein hyönteiset käyttävät ravinnokseen kosteaa puuta. Hyönteisten läsnäolo saattaa siis kertoa lisääntyneestä kosteudesta ja kosteusvaurioista. Kosteusvauriot ja muut optimaaliset olosuhteet hyönteisille luovat asiat on korjattava. Hyönteisten hävitykseen voi käyttää esimerkiksi pyydyksiä tai torjunta-aineita.

Opi tunnistamaan talon vauriot

– Vanha rakennus on vanha rakennus ja sen toiminta eroaa uudesta talosta: opi tuntemaan talosi ja tarkkaile säännöllisesti mahdollisia muutoksia.

– Vaurioiden ehkäisy on helpompaa ja halvempaa kuin niiden korjaus, tämän takia rakennuksen säännöllinen huolto kannattaa.

– Vauriot saattavat olla piilossa vuorausten, tapettien ja vastaavien pintojen alla ja takana.

– Muistathan etsiä ja korjata myös vaurion syyn tai aiheuttajan, etkä korjaa tai vain peitä vauriota.

– Hyvä periaate on, että korjaa ja vaihtaa vain sen mikä on rikki. Näin säilytetään mahdollisimman paljon rakennusten alkuperäisiä rakenteita ja materiaaleja.

– Ennen vanhaan tiloilla ja taloissa elettiin ja työt tehtiin vuodenaikojen mukaan. Vanhan talon omistajan onkin hyvä muodostaa rakennuksen hoitoon vuosikello, joka rytmittää talon huoltoa ja kunnossapitoa.

Mistä tietoa ja korjausohjeita?

Tietoa vanhoista rakennuksista ja korjausohjeita löydät monesta paikasta. Uutta kirjallisuutta aiheesta löytyy nykyään hyvin, mutta myös vanhoihin kirjoihin ja teoksiin rakentamisesta kannattaa tutustua. Niistä löytyy tietoa, miten on aikoinaan rakennettu ja korjattu. Kriittinen kannattaa myös olla. Rakentaminen on kehittynyt ja osa vanhoista tavoista on todettu vääriksi.

Hyvää perustietoa rakennuksen kunnostuksesta löytyy Museoviraston korjauskortistosta https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/julkaisut/korjauskortit Museovirasto on myös avannut vuonna 2022 https://www.korjaustaito.fi/ -sivuston, josta löytyy tietoa säilyttävästä korjaamisesta ja esimerkkejä korjatuista kohteista. Myös Stundarsin YouTube-kanavalla voit tutustua kunnostettuihin rakennuksiin: Kosolan talo Osa 1 ja Osa 2 , Storgårdin talo ja Johanssonien talo.

Otathan huomioon, että kunnostusohjeita ja ratkaisuja on monenlaisia ja oikea ratkaisu riippuu monesta seikasta. Toiset kunnostavat talojaan noudattaen tarkasti vanhoja, perinteisiä ohjeita ja tapoja, toisten ottaessa käyttöön uudemmat tavat ja tekniikat. Myös entisaikaan on rakennettu monella tavalla, ja tavat ovat vaihdelleet esimerkiksi alueittain ja tekijän mukaan. Koulukuntaa on monenlaista ja myös asujien tarpeet ja resurssit ovat erilaiset. Kunnostustöissä saattaa tulla vastaan myös aiempien korjaajien ”nokkelia” ratkaisuja ja aikansa suosittuja materiaaleja kuten asbestia ja kreosoottia, jotka nykyään tiedetään haitallisiksi.

Etsittäessä ammattilaista tekemään työ, on hyvä kysyä usealta tekijältä asiasta. Uusien rakennusten ja uuden tekniikan korjaamiseen keskittyneet yritykset voivat antaa eri vastauksen kuin vanhoihin rakennuksiin ja perinteisiin rakennustapoihin erikoistuneet ammattilaiset.

Kirjallisuuden ja ammattilaisten lisäksi Suomessa on myös monia rakennusperintöön keskittyneitä yhdistyksiä ja korjausrakentamiskeskuksia, joista löydät tietoa esimerkiksi Rakennusperinteen ystävät ry:n sivuilta https://www.tuuma.net/linkit . Entisissä maakuntamuseoissa, nykyisissä alueellisissa vastuumuseoissa, on rakennustutkija, joka voi myös antaa ohjeita. Rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen on mahdollista saada avustusta Museovirastolta ja ELY-keskuksilta. Museovirasto jakaa vuosittain avustuksia rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämiseen https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset
ELY-keskus taas myöntää avustusta rakennusperinnön hoitoon https://www.ely-keskus.fi/avustukset-rakennusperinnon-hoitoon?fbclid=IwAR36BHeqvPt_LvS7XxP5Wr9MJPx5EJskiK0i3h6q5yxhwUjleClkjQFNtCk

Rakennuksen dokumentointi ja korjausten kirjaaminen

Ennen kuin esimerkiksi vasta ostettua vanhaa rakennusta aletaan kunnostamaan, on hyvä dokumentoida sen nykytila. Dokumentoimalla saadaan talteen rakennuksen sen siihen mennessä kertynyt historia. Vähintään valokuvaa rakennus sisältä ja ulkoa. Voit myös kerätä näytteitä talteen vanhoista pintamateriaaleista kuten tapeteista. Innokkaat talon kunnostajat voivat myös selvittää rakennuksen historiaa arkistojen ja paikallishistorian avulla.

Kirjaa rakennukseen tehtävät korjaukset ja huoltotyöt. Kirjoita ylös tehdyt korjaukset ja vastaavat työt, milloin ne on tehty ja mitä materiaaleja ja tuotteita on käytetty. Tämä helpottaa rakennuksen ylläpitoa ja huoltotöiden suunnittelua myöhemmin.

Tätä osiota kirjoitettaessa on taustatietona käytetty seuraavia teoksia:

Rohmut ja riesat – Tuhohyönteisten tunnistusopas. Suomen museoliiton julkaisuja.
Rakkaat vanhat puutalot – Säilyttäjän opaskirja. Matti Laine ja Anssi Orrenmaa.
Perinnemestarin remonttikirja. Hannu Rinne.
Hirsitalon kunnostaminen. Risto Vuolle-Apiala.
Museoviraston korjauskortit

Komeat pohjalaiset
talot

Copyright 2022 © Komeat Pohjalaiset Talot ǀ Site by E Nyman Design

Integritetspolicy