Komeat pohjalaiset
talot

Pohjalainen
rakennusperintö kartalla

Pohjanmaan tunnetuinta rakennusperintöä edustavat komeat pohjalaistalot alueen laakeiden peltojen keskellä. Näiden perinteitä huokuvien talojen lisäksi Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa on myös muita historiallisia rakennuksia, jotka edustavat monipuolisesti eri aikakausia ja tyylejä.

Rakennusperintö niin Pohjanmaalla kuin muuallakin kytkeytyy alueen ja kulttuurin historiaan ja kehittymiseen. Talot eivät ole vain rakennuksia, vaan niihin kietoutuu historian tapahtumia ja ihmisten tarinoita eri aikakausilta.

Tälle sivulle olemme koonneet pienen listauksen niistä paikoista, joissa missä voit tutustua julkisiin ja yleisölle avoimiin pohjalaistaloihin ja pohjalaiseen rakennusperintöön. Kulkemalla pitkin Pohjanmaan teitä voi helposti bongata myös yksityisomistuksessa olevia komeita pohjalaistaloja.

Rakennuksiin tutustuessa kiinnitä huomiota yksityiskohtiin ja koristeisiin, jotka usein edustavat tiettyä rakennustyyliä. Esille nousevat myös entisaikojen taidokkaat käsityöläiset. Rakennusten parissa ovat työskennelleet niin timpurit, puusepät kuin maalaritkin. Pää- tai asuinrakennus on harvoin yksinään, vaan sen ympärillä pihapiirissä on erilaisia ulko- ja talousrakennuksia. Myös ne saattavat olla koristeltuja ja tehty tietyllä tyylillä. Rakennuksissa on Suomessa myös alueellisia eroja, oli kyseessä päärakennus tai aitta.

Pohjalainen rakennusperintö on monipuolista ja ehdottomasti tutustumisen arvoista. Voit aloittaa tutustumisen Lapualta, jossa kunnostetaan historiarikasta Kosolan taloa. Vanhaa kaupunkiarkkitehtuuria voi nähdä Kristiinankaupungissa, Kaskisissa ja Pietarsaaressa, joiden keskustoissa on säilynyt runsaasti puutaloja. Pietarsaaren Skata on Suomen laajimpia yhtenäisenä säilyneitä puutalokaupunginosia. Maaseudun rakennuksiin ja elämään voi tutustua Mustasaaressa Stundarsin ulkomuseossa, jonne on siirretty lähes 70 rakennusta. Maaseutuvoittoisella Pohjanmaalla on säilynyt jopa pieni pala huvilakulttuuria. Kristiinankaupungissa Suurjärven rannalla on Carlsron uusrenessanssityylinen huvila, joka on nykyisin museo.

Pohjalaistalot

Pohjalaistalolla tarkoitetaan talonpoikaistaloa, joka on tyypillisesti hirsirunkoinen ja suorakaiteen muotoinen, väriltään punainen valkoisilla yksityiskohdilla. Puolitoistakerroksisen talon ikkunat ovat kuusiruutuiset ja niiden yläpuolella vintillä on pienemmät ikkunat, niin kutsutut räystäslasit tai haukanikkunat. Pohjalaistalojen tunnuksia ovat myös päätykolmiot ja ylöspäin levenevät eli liuhat seinät. Perinteinen pohjalaistalo on rakenteiltaan ja tyyliltään varsin yksinkertainen, mutta sopusuhtaisuus ja klassismin mukaiset koristeet tekevät siitä jylhän ja komean.

Sisällä talon sydämen muodostaa tupa ja talon päädyissä taas on kamarit. Tuvassa on takkauuni, jossa yhdistyy leivinuuni ja takka, ja tuvan yläosan hirsirakenteet ovat esillä. Kalusteina on seinänvieruspenkki, kaappeja ja kerrossänky. Kalusteita on usein koristeltu kukka- ja kasviaiheisilla maalauksilla, ootrauksella tai marmoroinnilla.

Pohjalaistaloja rakennettiin 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Samantyylisiä taloja on myös Pohjanlahden toisella puolella Ruotsissa. Hälsinglandin koristellut maatalot ovat jopa Unescon maailmanperintökohde.

Lisätietoa pohjalaistaloista:

Pohjalainen talo – Rakentajan opas. Elias Härö & Panu Kaila.
Komeat pohjalaistalot. Matti Mäkelä & Sulevi Riukulehto.

1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13